Siirry päävalikkoon

Huomaathan, että käytämme sivustollamme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Käyttämällä sivustoamme hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää evästekäytännöistämme.

5 syytä, miksi maksuhäiriö on vanhentunut mittari

Maksuhäiriömerkintä on ainoa mittari, jonka avulla yritykset voivat arvioida henkilön luottokelpoisuutta. Tässä viisi syytä, miksi se on luottokelpoisuuden mittarina auttamatta vanhentunut.

Maksuhäiriöisten määrä on Suomessa ennätyskorkealla. 370 000 suomalaisella on tällä hetkellä luottotiedoissaan merkintä, joka vaikeuttaa esimerkiksi vuokra-asunnon, auton ja puhelimen hankkimista.

Tarkempia tietoja suomalaisten maksukäyttäytymisestä – positiivista luottotietoa – ei Suomen lain mukaan saa kerätä ja käyttää luottopäätöksen teossa, joten maksuhäiriömerkintä on ainoa mittari, jonka avulla yritykset voivat henkilön luottokelpoisuutta arvioida. Perustelen nyt teille, miksi se on mittarina auttamatta vanhentunut.

1. Koska maksuhäiriöisen maksukyky ei välttämättä ole huono

Maksuhäiriömerkintä luottotiedoissa on tällä hetkellä este luotonsaannille, vaikka merkintä voi olla yksittäinen ja aiheutua pari vuotta sitten. Henkilön maksukyky on voinut sittemmin palautua ennalleen ja hän on voinut olla hyvinkin tunnollinen maksaja. Vuokranantaja, verkkokauppias tai muu myyjä näkee hänestä kuitenkin vain maksuhäiriömerkinnän.

Positiivisen luottotiedon perusteella olisi mahdollista tietää henkilön todellinen luottokelpoisuus myyntihetkellä, eikä pari vuotta vanhan maksuhäiriömerkinnän tarvitsisi hankaloittaa elämää suhteettomasti. 

2. Koska maksuhäiriötä ei välttämättä vielä ole, vaikka maksukyky olisikin huono

Henkilön maksukyky on saattanut heikentyä jo pitkään, ennen kuin ensimmäinen maksuhäiriö rapsahtaa luottotietoihin. Sinä aikana henkilö on hyvin ehtinyt ottaa paljonkin velkaa useasta eri paikasta. Mikäli siis halutaan vähentää suomalaisten ylivelkaantumista, maksuhäiriö on luottokelpoisuuden mittarina auttamatta liian myöhäinen ja yksipuolinen.

Myös ylivelkaantuneita auttava Takuu-Säätiö on sitä mieltä, että ylivelkaantumista voitaisiin ehkäistä ajantasaisemmilla mittareilla: positiivisella luottotiedolla (Positiivinen luottotieto edistäisi syrjäytymistä ehkäisevää luotonantoa). Maksuhäiriötä vältellessään velkaantunut saattaa ottaa uutta velkaa vanhojen maksuun ja kierre on valmis.

3. Koska kaikilla on joskus elämässä vaikeaa - myös taloudellisesti

Maksuhäiriömerkintä on pitkäaikainen ja sen vaikutukset elämänkulkuun voivat olla raskaat. Luottotietojen menetys vaikuttaa ihmisen elämään niin kokonaisvaltaisesti, että se on omiaan pahentamaan syrjäytymisen ja ylivelkaantumisen kierrettä. Yhdestä virheestä tai vaikeammasta vaiheesta elämässä ei pitäisi rangaista kohtuuttomasti. 

4. Koska oman maksukyvyn heikkenemiseen pitää herätä jo ennen maksuhäiriömerkintää

Kuten todettu, on mahdollista puljata velkojen kanssa hyvinkin pitkään ennen kuin ensimmäinen maksuhäiriömerkintä tallennetaan luottotietoihin. Joidenkin kohdalla vaaditaan merkintä luottotietoihin ennen kuin omaan tilanteeseen herätään. Siksi olisi kuluttajankin etu, että velan päälle ei olisi mahdollista ottaa uutta velkaa, jos maksukyky on jo selvästi heikentynyt.

5. Koska vastuullinen luotonanto edellyttää syvällisempää tietoa henkilön maksukyvystä

Yrityksiltä edellytetään lainkin mukaan vastuullista luotonantoa. Nykyisellään vastuullisuus on näennäistä, sillä kokonaiskuvaa asiakkaan tilanteesta ei ole mahdollista saada. On sekä kuluttajan että yrityksen etu, että velkaa otetaan vain sen verran kuin sitä on mahdollista maksaa takaisin. Positiivisen luottotiedon avulla ylivelkaantumisen mahdollisuus voidaan välttää vastuullisesti ja ajoissa.

Kansainvälisesti positiivisia luottotietoja käytetään luotonmyönnössä hyvin laajasti kuluttajienkin kohdalla. Ruotsissa on ylläpidetty jo yli 20 vuoden ajan rekisteriä kuluttajien tuloista, veloista, ja maksukäyttäytymisestä, ja Virossa otettiin positiivinen luottorekisteri käyttöön elokuussa. Suomen malli alkaa jäädä Euroopassa harvinaisuudeksi.

Samaan aikaan maksuhäiriöiden määrä on noussut Suomessa ennätyslukemiin.

Kirjoittaja: Jarmo Tahvanainen, luotonhallintakonsultti, Intrum Justitia Oy